18.4.2016

VALKOSIPULIT PUSKEVAT ILOISESTI VARTTA

Kevät on tullut kohisten kasvimaalle. Valkosipulit puskevat iloisesti vartta jo lähemmäs kymmenkunta senttiä. Syyskylvö näyttää onnistuneen hyvin. Eivätkä tammikuun kovat pakkasetkaan kurittaneet liikaa, vaikka pakkasten aikaan lumipeite olikin kovin ohut.

Valkosipulit kasvattavat vartta.
Valkosipulin varret ovat ensimmäisiä vihreitä, mitä keväällä ilmestyy kasvimaalle. 
Kasvimaassa kovaa vauhtia kasvava valkosipulikanta on Nassulan oma kanta. Sipulit tulevat lähivuosina myös kaupalliseen myyntiin. Nämä valkosipulit löytyivät nimittäin villiintyneinä pitkin pusikoita, kun muutimme Nassulaan. Kaivoin niitä ylös ja pelastin parempiin multiin kasvimaalle.

Valkosipulit pelastin aluksi ruukkuihin.
Pelastin puskavalkosipulit ensim ruukkuihin ennen kuin siirsin ne kasvimaalle. Nassulan apulainen toimi istutusten laadunvalvojana. 

Parhaimmillaan valkosipulit ovat voineet karata omille teilleen kasvimaalta, jota hoiti talon alkuperäismummo – asukas vuodesta 1946. Ainakin naapurissa asuva lapsenlapsi muistelee mummon aikoinaan viljelleen valkosipulia.

Toki valkosipulit ovat voineet tulla tontille myöhempienkin asukkaiden mukana. Kun ostimme Nassulan, pihalla ei tosin ollut jäänteitä kasvimaasti. Oli pelkkää ryteikköä, puskaa ja pusikkoa. Mummon kasvimaan paikalla kasvoi sammaleinen nurmi. Ihan lähivuosina ei kasvimaata liene Nassulan edellisillä asukkailla tiluksilla ollut. Mummon vanhat marjapuskatkin oli kiskottu ylös. Niin tai näin, valkosipulit ovat porskuttaneet villeinä Nassulassa vähintään vuosia ellei jopa vuosikymmeniä.

Valkosipulit kasvoivat viime vuonna suuriksi.
Viime kesänä sipulit kasvoivat suuriksi ja muhkeiksi. 
Parina kesänä olemme herkutelleet valkosipuleilla itse. Viime kesänä maistoimme enää vain muutaman. Loput sadosta säästin siemenkynsiksi, jotka istutin lokakuussa kasvimaalle. Näin teen jatkossakin joka vuosi kunnes siemensipulikanta kasvaa riittävän isoksi kaupalliseen myyntiin. 

Mitä lajiketta Nassulan sipulit mahtavat olla, sitä voin toistaiseksi vain arvailla. Kuoressa on voimakasta violetin sävyä. Itusilmuja sipulit tekevät runsaasti.

Valkosipulit kylvin kasvimaalle lokakuussa.
Valkosipulien syyskylvön tein viime vuonna lokakuussa.
Kuvaussessiossa valkospulimaalle pomppasi tällainen ilmestys. Arvatkaa millaiset kuopat jäivät multaan, kun herra ponkaisi eteenpäin sata lasissa. Onneksi ei mennyt yksikään sipuli nurin.

Niin ja, kalikan kantelu ja loikkiminen kasvimaalla ei ole meillä sallittua...

Valkosipulipenkille hyppäsi odottamaton vieras.



6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Apulainen aina mukana! Valkosipuliakin varmaan söisi jos annettaisiin :-D

      Poista
  2. Komeita valkosipuleita. Meilläkin on tavoitteena lisätä omien valkosipuleiden määrää, mutta niitä ei malttaisi olla syömättä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tuo aivan sama ongelma täällä, vaikka kasvatankin kantaa isommaksi. Tekisi mieli syödä koko sato!

      Poista
  3. Onpa komeat valkosipulit.
    Söpö kalikankantaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä valkosipuleista tuli jostakin syystä erityisen muhkeita, enpä tiedä miksi. Toivottavasti sama toistuu tänä kesänä. Kiitos, kalikankantaja osaa halutessaan hyvinkin söpöillä :-)

      Poista